Hei taas.
Kuukausi on kulunut edellisestä päivityksestä. Asiat menevät eteenpäin seurakunnassa ja raamattukoulussa. Raamattukoulun välikoekysymykset annettiin oppilaille pari viikkoa sitten. Kuusi oppiainetta ja kuusi koetta. Vajaa kymmenen opiskelijaa otti koepaperit, osa vastauksista on tullut takaisin. Mielenkiintoista nähdä mitä on mennyt perille opetuksesta.
Kissamme tuli raskaaksi ja todennäköisesti parin viikon sisällä se poikii. Alunperin ajattelimme ottaa kollin kotikissaksi, mutta kömmähdys tapahtui pentua valitessa (arvostelukyky meni söpöyden takia) ja niinpä olemme nyt tässä tilanteessa. Mike, raamattukoululainen, on kuitenkin luvannut tulla meille kotimieheksi siksi aikaa kun tulemme Jouluksi Suomeen. Siksi olemme levollisella mielellä ainakin toistaiseksi.
Idea kotieläimissä täällä on se, että niistä saa erilaisia hyödykkeitä, kuten munia, mutta ne myös pitävät ei toivotut elukat loitolla tontilta. Kissa on peto, mutta niin on kanakin. Ne syövät melkein mitä vain, minkä saavat kiinni. Liskot, pienet käärmeet, hiiret, rotat, hämähäkit, torakat, tuhatjalkaiset ym. ovat selvästi vähentyneet sen jälkeen kun otimme kotieläimiä.
Vedensaanti ratkesi muutama viikko sitten. Noin kymmenen kuukautta kului ilman normaalia vedentuloa. Jouduin siksi rakentamaan sadeveden-keruujärjestelmän taloon, muuten emme olisi pystyneet asumaan täällä. Olimme monesti epätoivoisia tilanteesta, koska vesivessaa ei voinut käyttää, eikä pesulla voinut käydä normaalisti. Juomaveden olisi myös joutunut ostamaan jostain tilanteen pitkittyessä. Olemme siksi oppineet käymään pesulla, käyttäen vain muutaman litran koko operaatioon. Niin ne muutkin täällä tekevät. Osaan myös pestä koko auton muutamalla litralla vettä. Pastori Dominic opetti minulle ”miten auto pestään autiomaassa leilillisellä vettä”. Se oli mielenkiintoista. Mutta nyt vettä taas piisaa. Saa lotrata suht’ huolettomasti.
Viisumi saatiin tälläkertaa todella helposti. Viisumin saanti on ollut joka kerta oikea mörkö meille: aikaa, rahaa ja vaivaa. Nyt Herra oli armollinen ja leimat tuli muutamassa minuutissa. Vielä kun rekisteröityminen hoituisi ennen Joulua, niin olisin onnellinen.
Niinkuin ehkä huomaattekin, on eläminen kolmannen maailman maassa erilaista kuin Suomessa. On monenlaista käytännön pulmaa, mitä ei arvannut olevankaan, kun asui Koto-Suomessa. Se on kuitenkin tämän homman nimi. Jumala johtaa meitä erilaisiin tilanteisiin ja näyttää niissä oman kaikkivaltiutensa ja huolenpitonsa. Viime sunnuntaina saarnasin aiheesta, miten Jumala sai uskon aikaan Aabrahamissa. Sehän vahvistui sitä mukaa, kun hän huomasi, että Jumala oli puhunut totta luvatessaan asioita. Usko pitää koetella, muuten sitä ei tajua todelliseksi. En minä, eikä Jumalakaan. Niinpä ajattelen, että kaikilla näillä sattumuksilla on uskoa vahvistava tarkoitus. Mieli rauhoittuu, kun huomaa, että Herra piti sanansa, eikä käynyt kuinkaan.

Kiitokset rukouksista ja muistamisesta. Helena toivoisi rukousta käsiensä puolesta, koska ne joutuvat koville arkiaskareitten takia. Kädet ovat kipeytyneet ja aiheuttavat ajoittain nukkumisvaikeuksia. Terveisin p.Jukka ja Helena ja p.Alfred
No comments:
Post a Comment